Biography
Gallery (1)
Lists
Also Viewed
The basics
Quick Facts
| Places | Finland | |
| was | Psychiatrist Professor Educator | |
| Work field | Academia Healthcare | |
| Gender |
| |
| Birth | 22 February 1932, Lapua, Southern Ostrobothnia, Western and Central Finland Regional State Administrative Agency, Finland | |
| Death | 20 March 2021Kuopio, Northern Savonia, Eastern Finland Province, Finland (aged 89 years) | |
| Star sign | Pisces |
The details
Biography
Hannu Panu Aukusti Hakola (22. helmikuuta 1932 Lapua – 20. maaliskuuta 2021 Kuopio) oli suomalainen psykiatri ja Suomen ensimmäinen oikeuspsykiatrian professori Kuopion yliopistossa.
Henkilöhistoria
Hakolan vanhemmat olivat diplomi-insinööri Aukusti Jalmari Hakola ja Toini Kyllikki Tikkanen. Hänen puolisonsa vuodesta 1954 on lääketieteen lisensiaatti Taimi Maija-Leena Josefiina Salo. Hakola pääsi ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta vuonna 1949 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1956. Vuonna 1961 hänestä tuli hermo- ja mielitautien erikoislääkäri sekä 1979 oikeuspsykiatrian erikoislääkäri. Hakola valmistui filosofian maisteriksi Turun yliopistosta 1960.
Panu Hakola työskenteli lääkärinä 1956–1960 Turun vankimielisairaalassa sekä Turun yliopiston hermo- ja mielitautien klinikalla. 1960 Hakola siirtyi Harjamäen sairaalan johtavaksi ylilääkäriksi ja sen jälkeen Niuvanniemen sairaalan johtavaksi ylilääkäriksi 1969. Vuonna 1983 Panu Hakola nimitettiin Suomen ensimmäiseksi oikeuspsykiatrian professoriksi Kuopion yliopistossa toimien samalla edelleen Niuvanniemen sairaalan johdossa eläkkeelle jäämiseensä saakka 1995.
Nasu-Hakolan tauti
Hakola väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi vuonna 1972 Turun yliopistosta. Väitöskirjassa hän kuvasi savolaisissa potilaissaan löytämänsä dementiaa ja luuston onteloita aiheuttavan periytyvän sairauden. Samanaikaisesti Japanissa T. Nasu oli löytänyt taudin luustomuutokset. Tautia alettiin kansainvälisesti kutsua Nasu–Hakolan taudiksi.
Duraljan-kieli
Kun Japanissa esiintyi muitakin samoja harvinaisia sairauksia kuin Suomessa, Hakola ryhtyi harrastuksenaan tutkimaan suomen ja japanin kielellisiä yhteyksiä. Lopulta hän päätyi väittämään että suuret agglutinoivia kieliä käyttävät kielikunnat: Intian dravidakielet, altailaiset ja uralilaiset kielet, japani-korea ja Andien kielet ovat toisilleen etäistä sukua. Hän nimesi kielikunnan DURALJAN-kieliksi. Hodjjat Assadian oli havainnut että sumeri kuuluu samaan kielikuntaan. Simo Parpola puolestaan osoitti että sumeri kuuluu uralilaisiin kieliin. Kielitieteilijät pitävät hypoteesia kiistanalaisena.
Lähteet
- ↑ https://www.hs.fi/muistot/art-2000007935837.html
- ↑ Tarkka, Jukka et al. (toim.): Kuka kukin on: henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1986, s. 157. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08445-3.
Aiheesta muualla
- Panu Hakola: Eponyymien ongelmia LÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSKIRJA DUODECIM 1997;113(5):446-
- Hannu Panu Aukusti Hakola: Towards the Mother Tongue of Man Six Articles and Some Reviews Around the Duraljan Hypothesis Paperback 1.1.2006
- Reijo Norio: Finnish Disease Heritage II: population prehistory and genetic roots of Finns