Frigga Maria Honkapirtti

Frigga Maria (Maija) Honkapirtti (Boxström) (19. toukokuuta 1895 Sortavala – 18. lokakuuta 1957 Helsinki) oli Sortavalan seminaarin luonnonhistorian, maatalouden ja maantieteen lehtori. Hän oli myös Laatokan Karjalan Marttapiiriliiton puheenjohtaja ja Marttaliiton valtuuskunnan jäsen.

Frigga Maria Honkapirtin vanhemmat olivat Sortavalan seminaarin kasvatusopin ja historian lehtori Bruno Boxström ja Sortavalassa voimistelun- ja kieltenopettajana toiminut Maria o.s. Korte.

Kirjoitettuaan ylioppilaaksi vuonna 1914 hän opiskeli luonnontieteitä ja valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1920. Ennen valintaansa Sortavalan seminaarin lehtoriksi vuonna 1929 hän opetti Helsingin uudessa yhteiskoulussa, Jamilahden kansanopistossa, Salmin keskikoulussa ja Sortavalan tyttökoulussa. Vuosina 1921–1923 hän toimi Ester Ståhlbergin yksityissihteerinä. Talvisodan aikana hänet määrättiin Kajaanin seminaarin lehtoriksi vuosiksi 1940-1941, kunnes Sortavalan seminaari pääsi joksikin aikaa takaisin kotiseudulleen. Honkapirtti johti kunnostustöitä ja jatkoi opettajana seminaarin aloitettua jälleen työnsä syksyllä 1942. Jatkosodan jälkeen seminaarin muututtua Itä-Suomen seminaariksi Honkapirtti seurasi sen mukana ensin Raumalle ja lopulliseen sijoituspaikkaan Joensuuhun. Eläkkeelle hän jäi vuonna 1956.

Honkapirttiä pidettiin johdonmukaisena ja alaansa seuraavana opettajana. Hän teki vuosina 1927 ja 1934 ja 1941 laajoja opintomatkoja Keski- ja Etelä-Eurooppaan ja Pohjoismaihin. Hänen aikanaan seminaarin luonnonhistorian ja maantiedon kokoelmia kartutettiin oppilaiden eri maista tuomilla matkamuistoilla ja muilla esineillä sekä eläin- ja kasvinäytteillä.

Maija Honkapirtti nimitettiin päiväkäskyllä Rannikkosotilaiden huoltoyhdistyksen Sortavalan paikallisosaston toiminnanjohtajaksi ja Laatokan rannikon sotilaskotien toiminnanjohtajaksi vuosiksi 1939–1940.  Hän toimi sotilaskotitehtävissä myös jatkosodan aikana vuosina 1941–1944. Vuosina 1943–1944 hän kuului valtion komiteaan, joka järjesti jatkosodan aikana palautetun Karjalan maatalousoppilaitosten jälleenrakentamista.

Honkapirtti jatkoi Laatokan Karjalan marttojen johdossa useita vuosia sotien jälkeenkin. Marttatyön ohella hänen sydäntään lähellä oli Jamilahden kansanopisto, jonka johtokunnan jäsenenä hän toimi vuodesta 1926 ja puheenjohtajana vuodesta 1940.

Maija Honkapirtti oli kahden pojan kasvatusäiti.

Honkapirtille myönnettiin ansioistaan Talvisodan muistomitali Laatokan Karjalan soljen kera, Suomen Leijonan ritarikunnan I luokan ritarimerkki ja Vapaudenristin ritarikunnan 4. luokan Vapaudenristi.

Sortavalan seminaarin muistoa vaaliva Kymölän kilta pystytti Maja Honkapirtin ja hänen äitinsä Maria Boxströmin haudalle Hietaniemen hautausmaalle hautamuistomerkin syksyllä 1960.

Julkaisuja

• Honkapirtti, Maija.: Muistoja Sortavalan evankelisen seuran työsaralta vuosisadan molemmin puolin / M. H. Jyväskylä : Keskimaa : 1951.
• Honkapirtti, Maija. ; Tiusanen, Mia: Sortavalan evankelinen seura : piirteitä sen synnystä, kehityksestä ja toiminnasta v:na 1890-1940 sekä Ev. seuran ja Jamilahden kansanopiston vuosikertomukset v:lta 1939, 1940 ja 1941-1942 / [toim. Maija Honkapirtti]. Sortavala : [Sortavalan evankelinen seura], 1942.
• Honkapirtti, Maija: Sortavala-Raja-Karjala : Sortavalan päivillä 14.6.1935 pidetty esitelmä / Maija Honkapirtti. Helsinki : [kustantaja tuntematon], 1936. Erip. Suomen luonnonhistorian maantieteen opettajien liiton julkaisusta 1.

Lähteet