Frans Fredrik Björni

Frans Fredrik Björni (15. elokuuta 1850 Eura – 10. helmikuuta 1930 Yläne) oli suomalainen rusthollari, taloustirehtööri ja valtiopäivämies.

Björnin vanhemmat olivat Juho Fredrik Mikonpoika Kylä-Björni (s. 1819) ja Agata Loviisa Isakintytär (1822–1907). Hän oli naimisissa Henrika Wilhelmiina Piipanojan (1849–1900) kanssa ja heidän poikansa oli maanviljelysneuvos, kansanedustaja Onni Rantasalo.

Björni osti 1890 Yläneen kartanon Uusikartanon ja vuonna 1892 hän osti Yläneen kartanon Vanhakartanon sen viimeiseltä aateliselta omistajalta varatuomari Reinhold Jägerhornilta. Yläneen karhuksi kutsutun Björnin väitetään olleen yli 10 000 hehtaarin maaomaisuudellaan 1900-luvun alussa Suomen suurin talonpoikaista syntyperää oleva maanomistaja. Hän möi 1905 Vanhakartanon pojalleen Onni Björnille (myöhemmin Rantasalo) ja 1913 han möi Uudenkartanon toiselle pojalleen Sulho Björnille (Rantasalo). Björni kirjoitti 1925 muistelmansa jotka on myöhemmin julkaistu.

Björni oli säätyvaltiopäivillä talonpoikaissäädyn edustajana 1897. Hän perusti Uuteenkartanoon kansakoulun ja ylläpiti sitä 1892-1908 sekä koulun yhteyteen 1897 kirjaston. Hän oli itse käynyt vain kiertokoulua sekä erään upseerin pitämää epävirallista alkeiskoulua.