Carl Harlund

Carl Harlund (7. kesäkuuta 1739 Uusikaupunki – 28. huhtikuuta 1816 Karvia) oli suomalainen ylioppilas, kotiopettaja ja myöhemmällä iällä omaperäinen kansanfilosofi. Hän opiskeli Turun akatemiassa 1760-luvulla. Harlund valittiin Uudenkaupungin raatimieheksi 1771, mutta kieltäytyi ennen virkavahvistusta 1772. Harlundin elämänvaiheista vuosilta 1779-1791 ei ole löytynyt mitään kirjallista tietoa. Ikaalisten seurakunnan rippikirjaan on vuonna 1778 kirjattu Harlundista maininta: "Ylioppilas Carl Harlund on muuttanut pois matkustellakseen ympäri maailmaa". Perimätiedon mukaan Harlund työskenteli Satakunnassa maanmittarin apulaisena 1780-luvulla ja jäi asumaan Karviaan loppuiäkseen. Vuodelta 1792 löytyy ensimmäinen varma tieto Harlundin asumisesta Karviassa. Tuolloin kirkonvaivainen, entinen ylioppilas Carl Harlund asui Karvian Suomilammilla .

Karvialainen kotiseutumies Eino Saari keräsi ja tallensi huomattavan määrän Harlundista kertovaa muistitietoa 1950-70 -luvuilla (noin 150 vuotta Harlundin kuoleman jälkeen). Saari tallensi muun muassa monta kymmentä muistitietona kulkenutta Harlundin kertomaa ennustusta. Kulkuvälineiden kehityksestä Harlund (”Haarlunti”) oli ennustanut seuraavasti: "Päättömät hevoset vetävät kuormia rautaisia teitä pitkin". Kaupankäynnin tulevaisuudesta Harlund oli ennustanut, että tavarat tuodaan ostajan kotiin. Puhelimen keksimistä ennakoi Harlundin ennustus: "Toinen mies on toisel puol maailmaa ja toinen mies toisel puolel ja puhuvat välinsä." Sodankäynnin kehityksestä Harlund oli puolestaan ennustanut, että tulee suuri sota, jolloin soditaan ilmassa, maalla, vedessä ja veden alla.

Harlund ennusti karvialaisille myös oman paikkakunnan tulevia tapahtumia. Harlundin muistellaan esimerksi sanoneen, että se on onnellinen, joka omistaa Alkkian nevaa. Parisataa vuotta myöhemmin Alkkian soita otettiin laajalti turvetuotantoon. "Se oli semmonen että se tiesi erelleppäij ja ne on nyk käynykki kaikki totehem mitä se toimitteli", totesi muuan Pertti Virtarannan haastattelema karvialainen Harlundista 1940-luvulla.

Harlundilla oli oma ajanlaskunsa. Karvian Sarankylässä sijainneen aitan seinään Harlund kaiversi omaperäisen kalenterin, jonka hän nimesi "Filosofin kalenteriksi". Harlundin filosofin kalenteri alkoi vuoden 1800 kesäpäivänseisauksesta. Harlundin itse valmistama pieni puualmanakka on Suomen kansallismuseon kokoelmissa. Puualmanakan merkinnät onnistuttiin ratkaisemaan vuonna 2019. Harlundin kaiverruksia on myös Karvian kirkon kellotapulin hirsissä.

Harlundin kirjallisesta tuotannosta on säilynyt vain yksi, käsin kirjoitettu 13-sivuinen esseetyyppinen, kirjoitelma: "Ämnen, hörande til Underwisnigs-Wärket, uti de mindre Scholor i Finland (ca. 1773)". Se on arkistoituna Kansalliskirjaston Tengström-Lagus -kokoelmassa. Muistitietojen mukaan Harlundilla oli mukanaan vielä Karviassakin erinäinen määrä kirjoituksia, joita hän säilytti matka-arkussaan. Kerrotaan, että vanha Harlund oli kehottanut säilyttämään matka-arkkua sisältöineen huolellisesti. Muistitiedon mukaan Harlund oli sanonut, että kerran niitä tullaan hakemaan ja silloin niiden säilyttäjä saa palkkioksi saman arkullisen täynnä "kultaa ja hopiaa". Harlundin matka-arkku on edelleen olemassa, mutta Eino Saaren mukaan joku tuntemattomaksi jäänyt tutkija oli vienyt matka-arkun sisällön eikä siitä ole sen koommin kuultu.

Karvian keskustassa on Carl Harlundin mukaan nimetty Haarlundinkatu.

Lähteet