Brigita Krasniqi

Brigita Krasniqi (s. 5. kesäkuuta 1997) on suomalainen vihreä poliitikko ja Vihreiden nuorten entinen puheenjohtaja. Hän on vihreiden puoluevaltuuskunnan jäsen. Vuoden 2021 kuntavaaleissa Krasniqi valittiin Tampereen kaupunginvaltuustoon. Hän on Tampereen kaupunginhallituksen jäsen ja vihreiden valtuustoryhmän varapuheenjohtaja.

Krasniqi on yksi feministisen ja anti-rasistisen kansalaisjärjestön Fem-R:n perustajista. Hän juontaa yhdessä Pazilaiti Simayijiangin kanssa Mitä vittua -podcastia.

Tausta

Krasniqin vanhemmat ovat muuttaneet 1990-luvulla Kosovosta Suomeen. Krasniqi on taustaltaan Kosovon albaani ja muslimi. Krasniqi puhuu äidinkielenään albaniaa ja suomea. Krasniqi on harrastanut lapsena ja nuorena kilpauintia. Krasniqilla on synnynnäinen liikuntavamma.

Krasniqi valmistui ylioppilaaksi Jyväskylän Lyseon IB-lukiosta. Vuonna 2017 Krasniqi aloitti politiikan tutkimuksen opinnot Tampereella.

Puoluetoiminta

Krasniqi tuli valituksi Vihreiden nuorten puheenjohtajaksi 2020–2021 vuonna 2019. Ennen sitä Krasniqi toimi Jyväskylän vihreiden nuorten hallituksessa vuosina 2016 ja 2017 ja vuonna 2018 hän toimi valtakunnallisessa Vihreiden nuorten liittohallituksessa. Krasniqi on työskennellyt vihreässä eduskuntaryhmässä kansanedustajien Ville Niinistön ja Ozan Yanarin eduskunta-avustajana. Krasniqi toimi Vihreiden nuorten edustajana vihreiden puoluevaltuuskunnassa kaudella 2019–2021. Krasniqi toimi vihreiden Reilu muutos -työryhmässä, jossa valmisteltiin puoluevaltuuskunnan hyväksyttäväksi Reilu muutos -ohjelma.

Poliittiset näkemykset

Krasniqi toivoo opiskelijoiden myöntävän, että yliopistossa on rasismia. Arkipäivän rasismi läpäisee hänestä koko yliopiston. Se näkyy esimerkiksi monissa perinteissä, vaikkapa sitsilauluissa, joissa nauretaan stereotypioille vähemmistöistä. Arkipäivän rasismin lisäksi Krasniqi puhuu siitä, miten hallitsevaa valkoisuus on akateemisessa yhteisössä ja maailmassa. Hän opiskelee kansainvälistä politiikkaa ja kertoo, että esimerkiksi hänen omassa ainejärjestössään on käyty keskustelua siitä, miten valkoiset miehet dominoivat kansain­välisen politiikan tutkimusta.

Krasniqi on ottanut kantaa myös lasten ja nuorten kokemaan kiusaamiseen, syrjintään ja muuhun epäasialliseen kohteluun liikunta- ja urheiluharrastuksissa.

Nuorten kokemaan kiusaamiseen ja häirintään on puututtava tiukalla kädellä. Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin lasten oikeuksista, eikä liikunta ja urheilu saa olla sellainen osa-alue, johon nämä eivät ulotu. Kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus terveelliseen ja turvalliseen kasvuympäristöön myös harrastuksissa, sanoo Krasniqi.

Vuonna 2018 Krasniqi otti kantaa jihad-tutkija Atte Kalevan kommentteihin sosiaalisessa mediassa. "Häneltä (Kalevalta) on tullut monta kertaa erittäin rasistisia kannanottoja ja lausuntoja, että monien muslimien ja muiden suomalaisten silmissä hän on menettänyt "neutraalin asiantuntijan" roolin", Krasniqi kirjoitti mikroblogipalvelu Twitteriin.

Krasniqin mukaan Suomeen olisi perustettava poliisin toimintaa arvioiva riippumaton toimielin tai ainakin kehitettävä nykyistä järjestelmää.

Järjestötoiminta

Krasniqi toimi Tampereen ylioppilaskunnan edustajistossa 2020–2022 ja sen puheenjohtajana vuonna 2022. Hän pyrki jatkokaudelle 2022–2024 muttei tullut valituksi varsinaiseksi jäseneksi.

Lähteet

Aiheesta muualla

• brigita.fi - Brigita Krasniqin kotisivut
• Fem-R -järjestön kotisivut
• Mitä Vittua -podcast
• Leevi Leivo & Rami Kurimo: Tasa-arvo ja feminismi (Brigita Krasniqi & Seida Sohrabi) (Brigita Krasniqi ja Seida-Sohrabi ovat vieraina Puheenaihe -podcastissa) Anchor. 14.7.2020.