Astrid Reponen-Juvas
Finnish researcher, folklore recorder
Biography
Lists
Also Viewed
The basics
Quick Facts
| Intro | Finnish researcher, folklore recorder | |
| Places | Finland | |
| was | Researcher | |
| Work field | Academia | |
| Gender |
| |
| Birth | 3 July 1905 | |
| Death | 12 March 1940 (aged 34 years) |
The details
Biography
Astrid Milda Reponen-Juvas (3. heinäkuuta 1905 Urjala – 12. maaliskuuta 1940 Helsinki) oli suomalaisen kansanperinteen ja suomen murteiden tallentaja ja tutkija.
Ura
Monet hankkeet hän toteutti yhdessä kälynsä Maija Juvaksen (ent. Aino Maija Guseff, myös Maiju Juvas , 1905–1955) kanssa.. Hänen miehensä oli Uuden Suomen toimitussihteeri Martti Juvas (ent. Guseff), (1898–1977), ja heidän perheeseensä kuului kaksi lasta.
Reponen-Juvas kokosi kansatieteellistä aineistoa muun muassa Ruotsin metsäsuomalaisten keskuudessa. Hän kokosi tutkijakollegoidensa kanssa erityisesti sanastoa Vermlannin ja Kaakkois-Norjan suomalaismetsistä vuosina 1930-1932. Hänen 1930-luvulla keräämänsä 130 esineen esinekokoelma liittyen metsäsuomalaisiin (eniten puu- ja tuohiesineitä) on ollut esillä ensimmäistä kertaa Kansallismuseon Metsäsuomalaiset-näyttelyssä vuosina 2014-2015.
Akateeminen Karjala-Seura (AKS) oli lähellä Astrid Reponen-Juvaksen ja hänen miehensä elämänpiiriä, vaikka he eivät jäseniä olleetkaan.
Itsemurha
Reponen-Juvas toimi talvisodan aikana ahkerasti Suomen puolustuksen hyväksi muun muassa rautasormus-kampanjassa. Hän oli kuitenkin individualisti eikä kuulunut maanpuolustusjärjestöihin. Moskovan rauhan ehdot maaliskuussa 1940 vaikutti hänen mielestään katastrofilta koska siinä Karjala jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle. Sen vuoksi hän käveli kodistaan Kalevankadulta Eduskuntatalolle ja ampui itsensä Eduskuntatalon eteisessä. Reponen-Juvas oli kuollessaan 35-vuotias. Suomen valtiojohto katsoi, että tapahtuma pitää salata, jotta Neuvostoliitto ei tulkitsisi sitä oireeksi laajemmasta poliittisesta liikehdinnästä.
Reponen-Juvaksen itsemurhaa on toisinaan tulkittu Bobi Sivénin esimerkin innoittamaksi joka teki vastaavan kaltaisen itsemurhan Repolan menetyksen vuoksi Tarton rauhan jälkeen vuonna 1921.
Kirjallisuudessa
Astrid Reponen-Juvaksesta ja Maija Juvaksesta yhteisen elämäkerran on vuonna 2014 kirjoittanut Reponen-Juvaksen tytär Meri-Helga Mantere.
Teokset
- Naimatavat: sana- ja asiatiedustelu. Helsinki: Sanakirjasäätiö, 1930.
- Vanhan Tammelan elämää. Forssa: Sanakirjasäätiö, 1930.
- Kaaso 'morsiamen keruuseuralainen ja pukija'. Helsinki: SKS, 1931.
Lähteet
- ↑ Astrid Milda Reponen Geneanet. Martti Strang. Viitattu 18.10.2015.
- ↑ Maiju Juvas Suomen antroposofinen liitto. Viitattu 8.3.2016.
- ↑ Vapauden taju. Teosesittely. Finna. Viitattu 11.3.2015.
- ↑ Salattu itsemurha eduskunnassa. Keskisuomalainen, 11.3.2015, s. 4. Jyväskylä: Keskisuomalainen Oy. ISSN 0356-1402.
- ↑ Vesikansa, Jyrki: Itsemurha vastalauseena talvisodan rauhanehdoille. Iltalehti, 12.3.2015, s. 19. Verkkosivu.
- ↑ Kansallismuseon Finnskogar - Metsäsuomalaiset -näyttely kertoo varhaisten siirtolaisten tarinan Museovirasto. 1.12.2014. Viitattu 8.3.2016.
- ↑ Ullakolla asui koditon, sydänkohtaus kirjattiin pöytäkirjaan ja aulassa nuori nainen ampui itsensä – Eduskuntatalo on täynnä tarinoita, joita harvat tuntevat Yle Uutiset.
- ↑ Riitta Raatikainen: Talvisodan vaiettu salaisuus: Nuori tutkija ampui itsensä Eduskunnan eteisessä 75-vuotta sitten Savon Sanomat. 11.3.2015. Kuopio: Savon Media Oy. Viitattu 17.10.2015.
Aiheesta muualla
Kirjallisuus
- Laaksonen, Pekka; Knuuttila, Seppo; Piela, Ulla: Kenttäkysymyksiä. Kalevalaseuran vuosikirja 83. Helsinki: SKS, 2004.
- Mantere, Meri-Helga: Vapauden taju: kertomus Maija Juvaksesta ja Astrid Reposesta. Helsinki: Books on Demand, 2014. ISBN 78-952-318-342-1.
- Metsänkylä, Antti; Andersson, Paula; Eskeland, Tuula; Keinänen, Marja-Liisa: Finnskogar - Metsäsuomalaiset. Helsinki: Museovirasto, 2015. ISBN 978-951-616-256-3.