Aimo Oikari

Aimo Olli Juhani Oikari (s. 25. elokuuta 1947 Mikkeli) on suomalainen ympäristötieteilijä, ja Jyväskylän yliopiston ympäristötieteiden, erityisesti ekotoksikologian ja ekofysiologian emeritusprofessori. Hän oli toiminut työurallaan myös Teknillisen korkeakoulun ympäristönsuojelutekniikan professorina. Oikari on suomalaisen ekotoksikologian, erityisesti ekotoksikologian alan pääainekoulutuksen, pioneeri.

Oikari kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta vuonna 1966. Hän valmistui Helsingin yliopistosta luonnontieteiden kandidaatiksi 1970, filosofian kandidaatiksi 1972 ja lisensiaatiksi 1973. Hän väitteli Helsingin yliopistossa eläinfysiologian aihepiiristä vuonna 1978. Hänen englanninkielinen väitöskirjansa (1978) oli otsikoitu Adaptations enabling Baltic teleosts to maintain osmotic and ionic balance in dilute brackish water. Hän oli Helsingin yliopiston eläinfysiologian dosentti (1981-1993) ja Joensuun yliopiston ekotoksikologian dosentti (1988-1993).

Työurallaan Oikari toimi Helsingin yliopiston eläinfysiologian assistenttina, Turun yliopiston biologian virkaatekevänä apulaisprofessorina (1983), Helsingin yliopiston vanhempana tutkijana (1979–80), Suomen Akatemian nuorempana (1984–1985) ja vanhempana (1985-1991) tutkijana Joensuun yliopistossa, ja Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen ympäristötutkimuksen tutkimusjohtajana (1990–1991). Suomalaisten virkanimitysten lomassa tai aikana hän työskenteli useita jaksoja vierailevana tieteentekijnä Yhdysvalloissa ja Britanniassa sijaitsevissa tutkimuslaitoksissa: vierailevana tutkimusprofessorina Miamin yliopistossa (Florida, 1979–1980, vierailevana tutkijana University College North Walesissa (Bangor, Britannia, 1983), vierailevana professorina ja tutkijana Oak Ridge National Laboratoryssä (Tennessee) ja National Institute of Environmental Health Sciences (NIEHS, Pohjois-Carolina, USA, 1988–1989).

Oikari toimi Teknillisen korkeakoulun ympäristönsuojelutekniikan (ympäristönsuojelu ja ekotoksikologian) professorina vuosina 1991–1994 ja oli sitten Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuksen ja -tekniikan professori (1995–1999). Vuodesta 2000 lähtien hän toimi Jyväskylän yliopiston ympäristötieteiden, erityisesti ekotoksikologian ja ekofysiologian professorina eläkkeelle jäämiseensä saakka. Varttuneena tutkijana kuitenkin kaksi kautta (vuosina 1997–1998 ja 2004–2005). Oikari oli toteuttamassa Jyväskylän yliopistoon ympäristötieteet-nimistä (myöhemmin nimellä ympäristötiede ja -teknologia) oppiainetta 1995 lukien kahden vuosikymmenen ajan. Hän oli useita jaksoja vierailevana professorina ja tutkijana Kanadassa (Queen's University, Ontario) ja Yhdysvalloissa Kalifornian yliopistossa (UC Davis, Bodega Marine Laboratory).

Hänen tieteellinen tuotantonsa käsitti jo vuonna 2007 noin 150 kansainvälistä tieteellistä julkaisua ekotoksikologian, ekofysiologian ja eläintieteen aloilta sekä opetusaineistoja. Sittemmin tuotanto on täydentynyt. Hän on tutkinut mm. metsä- ja metalliteollisuuden, öljynjalostuksen, lääkeaineiden, dioksiinien, raskasmetallien ja sedimenttien ekotoksikologiaa sekä humusaineiden, UV-säteilyn, pH:n ja lämpötilan toksisuusmerkityksiä geenien, fysiologian ja ekosysteemin tasoilla.

Lähteet

Aiheesta muualla

• Aimo Oikarin julkaisuja Jyväskylän yliopiston Converis-tietokannan mukaan (jyu.fi)
• Google Scholarin julkaisuhaku "Aimo Oikari" (englanniksi) (scholar.google.com)